Instagramia selatessa törmäsin Partioaitan asunnottomien yön takkikeräykseen, jossa voi lahjoittaa vanhoja ehjiä, lämpimiä ja hyväkuntoisia takkeja niitä apua tarvitseville. Muuttaessa uudelle paikkakunnalle ja uuteen asuntoon olin juuri käynyt läpi omia vaatteita ja laittanut sivuun asusteita ja vaatteita, joita en enää käytä. Partioaitan kampanja tuli itseasiassa hyvään saumaan, sillä itselläni on tällä hetkellä varastossa muutama talvitakki, joita en enää käytä ja jotka mielelläni laitan keräykseen. Kyseessä on yksi lämmin hupullinen toppatakki vetoketjulla, villakangastakki napeilla ja hieman kevyempi untuvatakki vetoketjulla. Vaatteet pääsen viemään ensi viikolla liikkeeseen, kun käyn Helsingissä hoitamassa samalla muutamia muita asioita.
Tämä vuosi on ollut varmasti raskas vuosi monelle sekä henkisellä että fyysisellä tasolla. Työ- ja elinkeinoministeriön (2020) mukaan 27.9.2020 kokoaikaisesti lomautettuja työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 57 614 ja muita työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 256 690. Työttömiä työnhakijoita tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan oli taasen 191 000 vuonna 2019 (Tilastokeskus, 2019), mikä on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi 2020 vuonna. Lisäksi Suomessa vuoden 2019 loppuun mennessä oli 4600 asunnotonta (Ara, 2019), ja luvun ennustetaan nousevan vielä entisestään koronakriisin takia (Rissanen et al., 2020).
Vaikka voidaan ajatella, että osalla näistä työttömistä työnhakijoista on tilanteeseen nähden niin kutsuttu “suotuisa asema” ja tukiverkkoja ympärillä, joukkoon mahtuu myös niitä henkilöitä, joilla ei ole näitä tarvittavia tuki- ja turvaverkkoja ympärillään kun työttömyys osuu kohdalle. Siitä huolimatta vaikka Suomessa on useampiin muihin maihin verrattaessa hyvä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä yhä useampi suomalainen jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien takia. Tänä päivänä Suomalaisen yhteiskunnan yhtenä suurena haasteena pidetäänkin syrjäytymistä, mikä näkyy erityisesti nuorten keskuudessa. Syrjäytyminen heijastuu yhteiskuntaan monella eri tasolla, jonka vuoksi varhaisen puuttumisen nähdään olevan ratkaisevassa asemassa.
Täten pienikin apua on tarpeen, sillä jo lomautettuna oleminen puhumattakaan joutumisesta työttömäksi tuo arkeen erilaisia haasteita ja epävarmuuksia, mitkä voivat näyttäytyä ennemmin tai myöhemmin erilaisina mielenterveysongelmina sekä syrjäytymisenä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjan (2020) mukaan työkyvyttömyyden uhan ilmaantuessa varhaisena puuttumisen ajatellaan edistävän työhön paluuta tai työssä pysymistä. Itse näen varhaisena puuttumisena jo sen pienenkin avun tarjoamisen mikä voi tuoda työttömälle avun juuri oikealla hetkellä. Oli se sitten ruokaa pöytään, kuuntelemista tai lämmin takki talven varalle.
Vaikka kohdennettuja palveluita Suomessa asunnottomille tarjoavat julkinen, yksityinen ja kolmas sektori, asumisen ja rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (2019) mukaan asunnottomia oli eniten Helsingissä yhteensä 1678. Heistä pitkäaikaisasunnottomia oli 325, alle 25-vuotiaita 265 ja asunnottomia perheitä yhteensä 130. Huomio kiinnittyi myös siihen, että naisten osuus asunnottomista lisääntyi vuodesta 2018 vuoteen 2019 (Ara, 2019), puhumattakaan vuoden 2020 kokonaisvaikutuksista. Mielestäni yksikin asunnoton on liikaa ja mikäli itse voin vaikuttaa edes yhden henkilön tai perheen tilanteeseen antamalla lämpimän takin teen sen hyvin mielelläni.
Mikäli te pystytte osallistumaan keräykseen voit lahjoittaa takin Partioitan myymälään 11.10.2020 mennessä tai postittaa takin postitoimistosta ilmaiseksi käyttämällä takkikeräyksen lofistiikkatunnusta 612564. Tarkemmat ohjeet pääsee lukemaan Partioaitan sivuilla täältä!
Huom. postaus ei ole tehty yhteistyössä minkään yrityksen tai yhteisön kanssa, mutta koen aiheen olevan sen verran tärkeä, että halusin avata aihetta hieman blogissani ja kirjoittaa siitä täällä.
Rauhallista sunnuntaita kaikille ja pidetään toisistamme huolta ♡
Lähteet:
Alasalmi, J., Busk, H., Kauhanen, A., Leinonen, T., Solovieva, S., Valkonen, T., & Viikari-Juntunen, E. (2020) Työpolitiikka ja työllisyysaste: tutkimukseen perustuvia johtopäätöksiä. Valtioneuvosto [online]. Available from:https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162271/VNTEAS_2020_33.pdf?sequence=1 [Accessed 1st June 2020].
Asumisen ja rahoitus- ja kehittämiskeskus (2019) Asunnottomat 2019. Ara [online]. Available from: https://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2019(54960) [Accessed 1st June 2020].
Asumisen ja rahoitus- ja kehittämiskeskus (2019) ARA [online]. Available from:file:///Users/natalievilen/Downloads/Asunnottomat_2019_selvitys_2_FINAL_17.2.2020.pdf [Accessed 1st June 2020].
Partioaitta (2020) Asunnottomien yön takkikeräys. Partioaitta [online]. Available from: https://www.partioaitta.fi/hyvakiertamaan/ [Accessed 1st June 2020].
Tilastokeskus (2020) Työttömien määrä väheni selvästi vuoden takaiseen verrattuna. Tilastokeskus [online]. Available from: https://www.stat.fi/til/tyti/2019/03/tyti_2019_03_2019-04-24_tie_001_fi.html [Accessed 1st June 2020].
Työ- ja elinkeinoministeriö (2020) Koronaviruksen vaikutukset työllisyystilanteeseen. Valtioneuvosto [online]. Available from: https://tem.fi/koronaviruksen-vaikutukset-tyollisyystilanteeseen [Accessed 1st June 2020].
Rissanen, P., Parhiala, K., Kestilä, L., Härmä, V., Honkatukia, J. & Jormanainen, V. (2020) COVID-19-epidemian vaikutukset väestön palvelutarpeisiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos [online]. Available from: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139694/URN_ISBN_978-952-343-496-7.pdf?sequence=1[Accessed 1st June 2020].
Leave a Reply